Homokeskustelu

Kai se minunkin pitäisi kommentoida tämän hetken kuuminta puheenaihetta eli homokeskustelua, kuten kaikki tietävät tämä alkoi ylen homoilta-keskusteluohjelmasta, jaksoin katsoa siitä yle areenan kautta yhden 45 minuuttisen ja sitten päätin et antaa olla en jaksa kuunella enempää. Radiossakin kun ovat asiasta keskustelleet, muutama homoseksuaalisista negatiivisesti ajatteleva ihminen on sanonut esim. että kaikki homoseksuaalit pitäisi karkotta saarelle ja antaa arkku ja naulat mukaan, sekä homous on vain 2000-luvun muoti-ilmiö; hei haloo kannattaisiko ottaa asioista selvää, ainahan homoja on ollut, ei tietysti julkisesti kun se oli vielä muutama kymmenen vuotta sitten ollut rikos. Sitten minua huvitti kommentti siitä että jos nyt annetaan lupa sukupuolineutraalilleavioliitoille, miten suvunjatkaminen on enää madollista kun kohta kaikki ovat homoja, no hohoijaa aina tulee olemaan heteroita, ei tässä ole tarkoitus tehdä jotain homojen vallankumousta! :D

Minä en jaksa näitä keskusteuja ja kommentteja enää kuunnella, minä on lesbo ja ylepä siitä ja vähät välitän siitä jos joku ei oikein pidä siitä mikä minä olen. Ne jotka välittävät minusta eivät välitä siitä mikä on seksuaalinen suuntautumiseni tai jos eivät siitä pidä ja haluavat olla väleissä kanssani niin saavat asian hyväksyä.

Ymmärrän tietysti näiden keskustelujen pointin, että homosekuaalit haluavat tasavertaisuutta. Mutta minkä takia se yksi tärkeimmistä ja puhuttavimmista asioista on tämä kirkon siunaus ja sukupuolineutraaliavioliitto. En minä ainakaa ole haaveillut kirkkohäistä koskaan. Ja kuten kumppanini sanoi nyt olisi maistraatilla tilaisuus näyttää kyntensä ja parantaa maistraattivihkimisistä juhlavampia tai tehdä erikoisia vihkimisiä.

Adoptio-oikeudet ja muut tärkeät asiat olisivat mielestäni paljon tärkeämpi keskustelun aihe.

Mutta se siitä keskustelusta nyt alan katsoa aivan ihanaa Dirty dancingia <3

Suhdesolmut

Inhoan riitelyä, pieni kina joskus tekee ihan hyvää, mutta siitäkään en pidä. Kai sitä vain pelkää, että menettää sen tärkeimmän ihmisen elämässään, sen suuren rakkauden. Kaikkeista inhottavinta on se kun ei tiedä mistä toinen on suuttunut, tai miksi toisella on pahaolo. Ja haluaa antaa rakkaalleen omaa aikaa jos se auttaisi, kun toinen kuitenkin sitä haluaa. Mutta silti vaikka kuinka yrittää ajatella, että varmasti  rakasta vaivaa jokin muu kuin suhde, silti tulee sellainen olo, että minussa on se vika, minun takia toinen haluaa omaa aikaa yksin. Rakastaako se ihminen minua oikeasti?

Tiedän että kumppanini rakastaa minua ja minä rakastan häntä, mutta jostain syystä tällaisissa tilanteissa tulee erilaisia typeriäkin ajatuksia päähän.

Tänään on ollut vapaapäivä, ja erittäin ihana sellainen. Yhteinen vapaapäivä on vietetty aivan ihanassa syyssäässä, aurinko paistoi koko ihanan päivän. Kävimme ruoholahdessa meren äärellä romanttisella kävelyllä. Rakastan kävellä helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä. Katsella erilaisia taloja ja maisemia ja tietenkin ihastella pieniä putiikkeja.

Kävimme myös "anopillani" pyörähtämässä ensimmäistä kertaa. Tiedättehän anopit, vain pikainen käynti ;D

Ai niin ja muruni haki yhteishaussa monimuotokoulutukseen ylempään ammattikorkeakoulu tutkintoon, pitäkäähän peukkuja! :) Niin ja kihlasormusten kaiverrukset on vihdoin lyöty lukkoon, ja päiväkin melkolailla sovittu <3

Nyt ilta jatkuu tv:tä katsellen ja viikonloppuvapaata odotellen :)

Ps. Iidalle terkkuja x)

Muutosten syksy

Sain hakemani työpaikan ! x) Jännittää kovasti, ensimmäinen työpäivä on jo 28.10, eli alle kuukauden päästä. Ajattelin alku viikosta mielessäni, että jospas ne valitsisivat minut siihen työhön, mutta eilen aamupäivällä vaivuin epätoivoon ja ajattelin, että kun eivät vieläkään ole soittaneet. Olin iltavuorossa ja n. klo 15:30 puhelin soi ja uudesta työpaikasta soitettiin ja kerrottiin, että olivat minut valinneet tähän työhön. Olin ihan puulla päähään lyöty ja hyppelin ja kiljahtelin nykyisellä työpaikallani ja mummot katsoivat ihmeissään :DD

Muru oli uuden työpaikkani kunniaksi hakenut meille kiinalaista,nam ja jälkiruoaksi leivoksen jossa oli kynttilä. <3 Sanoi olevansa niin ylepä ja, että tiesi minun pääsevän sinne. <3

Nyt vaan elämä menee uusiksi, työmatkat välillä hieman pitenee ja välillä lyhenee, koska murun luota minulla on todella lyhyt työmatka. Luultavasti tulemme enemmän tämän takia viettämään aikaa muruni kotona.

Jännittävää, nyt ei muutakun virkavapaata hakemaan!