Ah niin ihanat sukulaiset..
Mummolleni ja papalleni kerroin vasta kesän alussa, koska en uskaltanut kohdata heidän reaktioitaan, mutta en enää myöskään jaksanut keksiä tekosyitä siihen, miksi en ole käynyt heidän luonaan melkein puoleen vuoteen. Äitini kanssa olin pariin otteseen puhunut asiasta ja hän oli sitä mieltä, että minun ei pitäisi kertoa heille. Päätin kuitenkin kesäkuun alussa, etten jaksa enää esittää jotain mitä en ole. Soitin mummolleni ja menin käymään heidän luonaan.
Mummoni sanoi heti ensimmäisenä, että ei olla nähty puoleen vuoteen ja halasi. Sanoin, että on siihen syykin. Sanoin minulla olevan tärkeää asiaa ja pyysin mummoani istumaan. Kerroin asiat niinkuin ne ovat. Mummo oli hyvin järkyttynyt ja esitti muutamia kysymyksiä. Papalla oli kiire joten huikkasin sen vai hänelle ja hänkin vaikutti järkyttyneeltä, mutta sanoi että sehän on sinun elämäsi. Mummo kertoi myös hieman aavistelleensakkin asiaa.
Kotiin tultuani mummoni oli soittanu kummisedälleni ja kertonut hänelle. Sanoi että he eivät halua tavata kumppaniani. Tulin hyvin surulliseksi ja hieman vihaiseksikin näin tylystä tuomiosta. Pian kuitenkin kummisetäni soitti ja kertoi että kyllä hänelle voi kaikesta puhua ja että kaikki on hyvin. He olivat myöskin aavistelleet asiaa kun ei minulla ole ollut oikein poikaystäviä ja kun olen aina sanonut etten hanki lapsia ja ota jotain miestä kontolleni. Kummisetäni soiton jälkeen tuli hieman iloisempi mieli.
Mummoni kanssa ollaan kertomani jälkeen tavanneet kaksi kertaa emmekä ole asiasta puhuneet. Äitini kertoi, että sekä mummo, että pappa olivat itkeneet vuokseni. Olivat sanoneet myös etteivät aijo muulle suvulle kertoa. Kuitenkin olivat huolissaan, siitä että enhän ajattele niin ettei minua hyväksytä sellaisena kuin olen. No kuinka se sitten pitäisi ymmärtää?
Mummini, eli isäni äiti olikin sitten erittäin positiivinen yllätys. Hän hyväksyi asian samantien kun kesällä hänen luonaan kävin ja kerroin asiasta. Kävimme kesän lopussa kumppanini kanssa hänen luona kahvilla ja hän sanoi että olemme kuin luotu yhteen <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti